Ihme

Kun naapurit kylpevät valossa
ja rannoille unohdetut linnut
kohoavat värikkäille siivilleen,
niin sinä kirjoitat katoavaa muistiin.

Kietoudut itseesi,
kosketat vielä jakamatonta,
silmäluomesi sulkeutuvat,
joki edessäsi muuttuu painavaksi.

Lumikellot kertovat jotain ajankulusta,
kunnes höyhenet irtoavat saaristaan
ja merien turkoosi nousee varpailtasi rintoihin.

Alastomuutesi on täytetty unella,
jota et milloinkaan kuvitellut.

© Topi Aaltonen

Tässä ja nyt

Minua lahjotaan sielua sulattavilla jälkiruuilla,
tiedän mitä tarkoittavat kuparisydän
ja tyhjä viinipullo sivupöydällä,
jokin sammunut liekki,
en tarkoita itseäni vaan häntä,
jonka iho kerran kosketti minua.

Meillä on olemisen lahja ja aika,
ne tekee tyhjäksi mennyt.

En toista itseäni, en sinua,

kellon digitaalinäytöstä näen olennaisen,
kestän hetken rakkaudettomuuden.

© Topi Aaltonen

Ei tässä elämässä

Se vie enemmän kuin on tarpeen,
loput hävittää vääränlainen henki,
pidän ohentuvista hetkistä kiinni,
ymmärrän kaiken mitä kovin halutaan.

Milloinkaan ennen et kanssani, etkä nyt,
ajanmääre katoaa ja muu tarpeeton.

Ehkä vannoisin, ehkä en,

eräässä tarinassa lumihiutaleiden leijunta
on valkoisempaa ja täydellisempää
kuin missään muualla,

samanaikaiset kosketukset kastetaan
sadun kauneimpien kukkien nimillä.

© Topi Aaltonen

MENNEET

Parasta aikaa rakastat toista kuin toista,
           muistat ensimmäiset,
naiset rinnoillaan mustat kissat

ja pitkän kantaman pyrstötähti lentää vinosti yskien ohi
ripotellen ihmisen uurteita kerran rakkaille kehoille,
tänne asti loppuvat riemurasioiden suloäänet.

Pienet, hentoiset, häijyt tuijotukset,
kuolemaantuomittujen patsaat
tai vapauden suudelmat kaikkialla,

tässä sitä ollaan tai sitten ei,
itätuuli toistaa ikivanhaa sävelmää,
           irtaudut.

© Topi Aaltonen 

Erojaiset

Erovieraat asettuvat puoliympyrään taaksemme,
ja nostavat kätensä päittemme päälle,
pappi pakanuuden alttariltaan  lausuu purkuloitsun,
                      siunaa eromme.

Hiljennymme,

taustalla soi Harmony Sistersin Auf Wiederseh'n.

© Topi Aaltonen