Se
vie enemmän kuin on tarpeen,
loput hävittää vääränlainen henki,
pidän ohentuvista hetkistä kiinni,
ymmärrän kaiken mitä kovin halutaan.
loput hävittää vääränlainen henki,
pidän ohentuvista hetkistä kiinni,
ymmärrän kaiken mitä kovin halutaan.
Milloinkaan
ennen et kanssani, etkä nyt,
ajanmääre katoaa ja muu tarpeeton.
ajanmääre katoaa ja muu tarpeeton.
Ehkä
vannoisin, ehkä en,
eräässä
tarinassa lumihiutaleiden leijunta
on valkoisempaa ja täydellisempää
kuin missään muualla,
on valkoisempaa ja täydellisempää
kuin missään muualla,
samanaikaiset
kosketukset kastetaan
sadun kauneimpien kukkien nimillä.
sadun kauneimpien kukkien nimillä.
©
Topi Aaltonen
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti