En muista naisen puhuneen mitään intohimosta,
kivistä kylläkin ja rakkaudesta joka oli jotenkin kuollut,
sekä jostain muusta mihin en enää jaksanut paneutua,
mutta minä luin hänet loppuun, sanoin hyvästit ja jätin.
Millään muulla ei ollut sanottavaa merkitystä,
keskityin vain itseeni, aika kului ja minä liitelin taas taivaalla,
toisinaan istuin maassa, mitään välimuotoa en tuntenut,
siinä olin hyvin ehdoton.
kivistä kylläkin ja rakkaudesta joka oli jotenkin kuollut,
sekä jostain muusta mihin en enää jaksanut paneutua,
mutta minä luin hänet loppuun, sanoin hyvästit ja jätin.
Millään muulla ei ollut sanottavaa merkitystä,
keskityin vain itseeni, aika kului ja minä liitelin taas taivaalla,
toisinaan istuin maassa, mitään välimuotoa en tuntenut,
siinä olin hyvin ehdoton.
© Topi Aaltonen
2 kommenttia:
Laatukirjan lukee aina uudestaan ja uudestaan!
No tietenkin laatukirjan lukee useamman kerran.
Lähetä kommentti