HARHAT (Ahdistus)

Et halua ymmärtää,
                 Natalia on kuollut.

Yön suljet monia ovia,
ikkunoihin heijastuvat kauhut,
yksi vaille tuhat on käännettynä pedon luku.

Herääminen ei ole lääke,
aamun ja päivän levottomuudessa
kaikki kertaantuu, jatkuen tulevaan yöhön.

Ehkä uni muodostaa harson
ja ne silmät loistavat sen takaa,
silloin kehä on valmis.

Veden kautta lumeen, kesän kautta talveen,
surupuvussa yhä yksi ihminen
ja rakkaus matkaa yhteen suuntaan.

Kun ymmärrät,
                 Natalia on kuollut.

© Topi Aaltonen