Nauramme yhdessä

Elämä jatkuu ja näyttämöllä tapahtuu.

Monet etääntyvät, tarinan ottaa haltuunsa
kuolleen runoilijan sekava puhe,
kuten höyhenet hyvin tervatuilla vartaloilla
luovat todellisuuden tuntua,
miten luotien on tasapainoiltava veitsien terävillä kärjillä.
Hänellä saattaa olla yhteyksiä likaiseen tusinaan,
joka on kasvanut yhdellä.
Tässä kohtaa John Wayne astuu esiin
ja pelastaa myötätunnon puuskalta ainoan paikalla olevan naisen.

Viimein nopeutetulla kasvulla ihmisten seasta nousevat kaktukset
kehottavat piikkisillä ilmeillään jo herkimpiä piiloutumaan.

Näin on käynyt monesti aikaisemmin,

me muut nauramme yhdessä ja käännämme kylkeä.

© Topi Aaltonen