Tähän aikaan

Syksy on kuulas kuin joidenkin vanhuus,
mutta pihamaan vaahterat ovat kuolleet
ja joku on puuteroinut ne.
Ruohomaton kuivuneet lehdet ovat satavuotiaita,
ajoittain tuuli siirtää niitä paikasta toiseen.
Punainen ja keltainen syntyvät joka vuosi tähän aikaan,
sateenkaaren taika on toisinaan olemassa.
Lintujen laulamattomuus kuuluu pitkään,
pilvien yläpuolella taivas on aina sininen.

© Topi Aaltonen

Vanhuudessa

Ei vanhuudessa ole kalman tuoksua,
mutta kaikki elämän värit, kudottu.

Alusta loppuun avoin malja, täyttyvä,
viimein hiljaisuus, suljetut silmät,

sävelet, jotka johtavat muistojen maahan.

@ Topi Aaltonen

Kevätaamuisin

Sen kevään monina aamuina 
punarinta tulkitsi runonsa uudelleen
ja nouseva aurinko vilkuili
sivupeilistä taakseen hymyillen.

Toisto

Hetken päässä on suudelma ja toinen,
katseet, kosketukset, uudet suudelmat,
voihkinta, voipuneisuus, uusi koitos.

© Topi Aaltonen

Kaunis elämä

Heidät vihittiin,
hääyönään he etsivät toisiaan huulillaan,
vilkaisivat paratiisiin,
hyväilivät hetken elämää,
kunnes nukkuivat pois toisiinsa kietoutuneina.

Jälki minkä he jättivät
oli vain hetken näkyvissä,
silloin kirjoitin sen muistiin.

© Topi Aaltonen